Urheilu kohtaa lain – urheiluoikeuden lähtökohdat
Miltä urheilu näyttää, kun sitä katsotaan oikeuden silmin?
Urheiluoikeutta ei perinteisesti ole pidetty omana oikeudenalanaan. Tämä johtuu siitä, että siinä on vain vähän sellaista käsitteenmuodostusta ja yleisiä oppeja, jotka kuuluvat vakiintuneisiin oikeudenaloihin. Sen sijaan urheiluoikeudesta puhutaan oikeudellisena alueena, joka kytkeytyy jo olemassa oleviin normeihin ja säädöksiin. Oikeus on tavallaan tunkeutunut urheilun maailmaan, jossa sitä aiemmin ei ole tunnistettu tai tarvittu.
Urheilu oikeudellistuu jatkuvasti. Tämä kehitys heijastaa urheilun kasvavaa yhteiskunnallista ja taloudellista merkitystä. Urheilu on ammattimaistunut sekä kaupallistunut etenkin viime aikoina merkittävästi. Nykyään esimerkiksi työlainsäädännön soveltaminen on tullut arkipäiväiseksi urheilun piirissä, samoin kuin verotukselliset ja kauppaoikeudelliset kysymykset. Yhä useammin keskustellaan myös urheilijoiden sosiaaliturvasta, vahingonkorvausvastuusta ja muista oikeudellisista kysymyksistä

Urheilun autonomia ja itsesääntely
Urheilussa on pitkään vallinnut vahva autonomia eli ajatus siitä, että urheilu määrittelee ja valvoo itse omia sääntöjään. Tämä itsemääräämisoikeus tekee urheilun aseman oikeudellisessa kentässä haastavaksi. Urheilun normit eivät alun perin ole olleet oikeudellisia, vaan lajiliikkeet ja -järjestöt ovat itse laatineet, soveltaneet ja valvoneet sääntöjään. Tärkein asia urheiluoikeuden tarkastelussa onkin lähteä siitä, miten urheilun erityispiirteitä tarkastellaan oikeuskysymyksiä ratkaistaessa.
Urheilun sääntelyä on sen luonteen vuoksi välttämätöntä toteuttaa itsesääntelyn kautta. Urheilun erityispiirteet sopivat huonosti lailla säädettäväksi, sillä niin moni urheiluun kuuluva ilmiö olisi esimerkiksi perusoikeuksien vastaista. Hyvä esimerkki on dopingmääräysten olinpaikkailmoitusjärjestelmä, joka mahdollistaa yllättävät testit myös urheilijan kotona. Vaikka tällainen menettely kaventaa yksityisyyden suojaa, se on välttämätön urheilun oikeudenmukaisuuden turvaamiseksi.
Myös urheilutoiminnassa tulee kuitenkin noudattaa tiettyjä voimassa olevia säännöksiä. Näistä voidaan mainita kilpailulaki, työsopimuslaki, rikoslaki ja vahingonkorvauslaki. Urheilun omia lakeja on vain vähän. Tällaisesta esimerkkinä on laki urheilijoiden tapaturma- ja eläketurvasta. Muuten urheilun säännöksiä on lisätty muihin lakeihin, kuten rikoslakiin dopingrikkomuksista.
Urheilun sääntely eri tasoilla
Itsesääntely on siis urheilussa vahvassa roolissa ja se on erittäin tehokasta. Säännöksiä on globaalilla tasolla, eurooppalaisella tasolla sekä kansallisella tasolla. Globaalilla tasolla ovat esimerkiksi kansainväliset lajiliitot ja WADA (World Anti-Doping Agency). Eurooppalaisella tasolla ovat eurooppalaiset lajiliitot, kuten UEFA (Union of European Football Associations). Kansalliset keskusjärjestöt ja lajiliittojen määräykset muodostavat kansallisen tason. Nämä eri tasot ovat ketjutettu toisiinsa, ja siten sidottu samoihin sääntöihin.
Asetelma kuitenkin aiheuttaa esimerkiksi kilpailuoikeudellisesti ristiriitaisen tilanteen, kun jokaisessa urheilulajissa on toimiakseen oltava vain yksi kansainvälinen lajiliitto, jonka toimivaltaan kansalliset jäsenliitot sitoutetaan. Tällainen tietynlainen monopoliasema on kuitenkin oltava, jotta urheilua voidaan pelata kaikkialla samoilla kilpailumääräyksillä ja -säännöillä.
Riidanratkaisu osana urheilun sääntelyä
Urheilussa on merkittävässä roolissa riidanratkaisuelimet. CAS (Court of Arbitration for Sport) eli urheilun kansainvälinen vetoomustuomioistuin on urheilujärjestöistä riippumaton korkein kansainvälinen valitus- ja muutoksenhakuelin urheiluun liittyvissä asioissa. Suomessa Urheilun oikeusturvalautakunta puolestaan on kansallisella tasolla urheilujärjestöistä riippumaton muutoksenhakuelin. Nämä toimijat käsittelevät tavallisesti juurikin urheilun omia normeja eivätkä ota niinkään huomioon muita säännöksiä. Ratkaisut eivät ole samassa tasossa tuomioistuinratkaisujen kanssa.
Urheiluoikeus.fi on Skyline Legal -lakitoimiston ylläpitämä urheiluoikeuteen erikoistunut palvelu. Saat meiltä nopean ja asiantuntevan avun. Ota yhteyttä info@skylinelegal.fi.
Teksti: Stina Virkkala (LinkedIn)