Onko NHL-pelaajalla oikeus edustaa kotimaataan?

Vuonna 2022 Pekingin talviolympialaisiin lähti Suomesta joukkue, jota povattiin lehdistökirjoituksissa historian surkeimmaksi. Joukkueessa ei pelannut yhtään NHL-kiekkoilijaa, ja silti tulos puhui ennakkoluuloja vastaan Suomen voittaessa olympiakultaa. Kulta oli erityinen juuri siksi, että se oli ensimmäinen kerta, kun olympiavoittajajoukkue koostui kokonaan NHL:n ulkopuolisista pelaajista.

Syy joukkueen kokoonpanoon ei suinkaan ollut se, ettei lajin tähtiä olisi haluttu mukaan, vaan yksinkertaisesti se, ettei yhdelläkään NHL:ssä pelaavalla suomalaisella ollut oikeutta lähteä edustamaan maataan. NHL oli kyllä ilmoittanut aikaisempana vuonna sallivansa pelaajiensa osallistuvan olympialaisiin, mutta päätös peruttiin koronapandemian aiheuttamien aikataulu- ja karanteenihaasteiden vuoksi.

Tapaus onkin mielenkiintoinen, sillä kyse on laajemmasta ilmiöstä: NHL voi estää pelaajiaan edustamasta maataan kansainvälisissä turnauksissa. Oikeus perustuu suoraan pelaajasopimuksiin, mutta mistä tämä käytäntö on syntynyt ja miksi se on muotoutunut sellaiseksi kuin se on?

Sopimusperusteinen oikeus kieltää pelaajan osallistuminen

NHL:n vakiomuotoisessa pelaajasopimuksessa pelaaja sitoutuu siihen, ettei hän sopimuskauden aikana osallistu muuhun urheilulajiin – kuten jalkapalloon, lacrosseen, baseballiin, nyrkkeilyyn tai painiin – ilman seuran kirjallista suostumusta. Kiinnostavaa on, että vaikka lauseke koskee sanamuodoltaan nimenomaan muita lajeja, sitä on käytännössä tulkittu niin laajasti, että se kattaa myös maajoukkuetoiminnan. Seurat ovat siis voineet vedota tähän lausekkeeseen estääkseen pelaajiaan lähtemästä esimerkiksi olympialaisiin tai MM-kisoihin.

Sopimus sisältää myös lausekkeen, jonka mukaan pelaaja on oikeutettu palkkaansa työkyvyttömyystilanteessa vain, jos vamma on syntynyt joukkueen alaisessa toiminnassa – matkustaminen tai seuran liiketoiminta mukaan lukien. Tämä yhdistelmä on seurojen näkökulmasta olennainen: seura kantaa sekä pelaajan loukkaantumisriskin että palkkavastuun, joten se haluaa hallita sitä, missä toiminnassa pelaaja altistuu vammoille. Taloudellista painoarvoa lisää se, että etenkin olympialaiset järjestetään kesken NHL-kauden. Olympiatauko ei tuota liigalle tai sen seuroille suoraa tuloa, mutta loukkaantumisriski kohdistuu silti joukkueen palkkalistaan.

Millainen on pelaajan oikeus edustaa maataan?

Edellä mainittujen seikkojen vuoksi syntyykin kysymys siitä, onko urheilijalla itsenäistä oikeutta edustaa kotimaataan, jos hänen työnantajansa kieltää sen. Käytännössä yksittäisen pelaajan liikkumavara on hyvin rajallinen: sopimuskauden aikana pelaaja voi joko noudattaa sopimustaan tai rikkoa sitä tietoisesti ja kantaa seuraukset. Tilanne kertoo laajemmin siitä, miten ammattiurheilun kaupallistuminen on siirtänyt valtaa pois yksittäisiltä urheilijoilta ja kansalliselta tasolta suurille lajiliitoille.

Suomen 2022 olympiakulta syntyi kuitenkin juuri tästä asetelmasta. Kun liiga sulki ovensa, kentälle nousi joukkue, joka todisti, ettei menestys riipu yksittäisistä tähtipelaajista. Samalla tapaus muistutti siitä, miten paljon sopimusoikeudelliset rakenteet lopulta ohjaavat sitä, keitä kansainvälisillä areenoilla nähdään. 

Urheiluoikeus.fi on Skyline Legal -lakitoimiston ylläpitämä urheiluoikeuteen erikoistunut palvelu. Saat meiltä nopean ja asiantuntevan avun. Ota yhteyttä info@skylinelegal.fi.

Teksti: Venla Pietsalo (Linkedin)