FCAA:n tuomaripula ja sen kilpailuoikeudellinen ulottuvuus

FCAA on Suomessa pelattava korkeakoulujen jääkiekkosarja, joka on perustettu vuonna 2023 ja saavuttikin heti alusta lähtien suuren suosion korkeakoulujen jääkiekkojoukkueiden keskuudessa. Sarja on kuitenkin kärsinyt alusta alkaen tuomaripulasta, sillä Suomen Jääkiekkotuomarien Liitto (SJTL) kieltäytyy antamasta tuomareitaan FCAA:n alaisiin otteluihin. Tuomarointia onkin tämän vuoksi päädytty hoitamaan myös talkoohengellä. Mistä on siis kyse ja miten sitä voitaisiin arvioida kilpailuoikeuden näkökulmasta?

Miksi STJL ei hyväksy tuomareidensa käyttöä FCAA:n alaisissa otteluissa?

Liitto on useissa haastatteluissa perustellut toimintaansa sillä, että kyseessä on sarja, joka ei toimi Jääkiekkoliiton alaisuudessa. Liiton mukaan tuomaritoiminta perustuu yhteistyösopimuksiin Jääkiekkoliiton ja SM-liigan kanssa, jonka vuoksi tuomareita ei voida asettaa liiton ulkopuolisen sarjan käyttöön. Kysymys ei siis ole tuomareiden omasta kannasta, vaan liiton linjauksesta, jolla voi olla suoria vaikutuksia tuomareiden työllistymiseen Jääkiekkoliiton alaisiin peleihin.

Kilpailuoikeudellinen näkökulma

• Määräävä markkina-asema

Kilpailuoikeudessa määräävässä markkina-asemassa oleva toimija on markkinoilla niin vahvassa asemassa, että se voi toimia huomattavan itsenäisesti suhteessa kilpailijoihin. Määräävän markkina-aseman väärinkäyttöä on mm. sellainen toiminta, jolla estetään kilpailun säilyminen ja kehittyminen.

• Määräävän markkina-aseman vaikutus FCAA:n toimintaan:

Mikäli katsotaan, että SJTL hallitsee tuomaripalveluiden markkinaa Suomessa, sillä on mahdollisuus käyttää asemaansa kilpailun rajoittamiseen. Tällöin FCAA:n kaltainen uusi toimija voidaan käytännössä sulkea pois kilpailijoista epäämällä liiton tarjoamat tuomaripalvelut.

• Kilpailunrajoitus:

Kilpailulaissa kielletään määräävän markkina-aseman väärinkäyttö, kuten kilpailun perusteeton estäminen tai markkinoiden rajoittaminen. Kysymys onkin siitä, voidaanko liiton kieltäytyminen katsoa tällaiseksi kilpailunrajoittamiseksi vai onko kyse pelkästään sopimusten noudattamisesta ja sen myötä SM-liigan kehityksen edistämistä.

• Sopimusperusteinen oikeutus:

SJTL voi vedota olemassa oleviin sopimuksiin Jääkiekkoliiton ja SM-liigan kanssa, mikä voi antaa oikeudellisen perustan kieltäytymiselle. Toisaalta tällainen rajoitus voi olla kilpailuoikeudellisesti tulkinnanvarainen, jos se estää uuden sarjan perustavanlaatuisen toiminnan ilman järkevää syytä. Kilpailu- ja kuluttajaviraston tutkimuspäällikkö Hannu Raatikainen onkin jo SM-liigan suljettua sarjajärjestelmää koskevassa keskustelussa todennut, että kilpailijoiden väliset kilpailua rajoittavat sopimukset on kielletty vain siinä tapauksessa, ettei voida osoittaa niistä aiheutuvan enemmän hyötyä kuin haittaa.

Pohdintaa sarjan tulevaisuuden kannalta

FCAA on toivottu uutuus Suomessa. Suomessa ei ole aikaisemmin tavattu Yhdysvaltojen kaltaisia yliopistosarjoja urheilun saralla. FCAA tarjoaakin nuorille urheilijoille, etenkin entisille jääkiekkoharrastajille, harrastamisen mahdollisuuden myös korkeakoulussa ilman kilpasarjojen ja ammattiurheilun tuomia uhrauksia koulutuksen kustannuksella. FCAA:n operatiivinen vastaava Tuomas Koivistoinen onkin todennut, että "sarjan tarkoituksena on luoda ja ylläpitää urheilullisuutta ja yhteisöllisyyttä sekä luoda unohtumattomia muistoja opiskeluajoilta". FCAA turvaa opiskelun ja jääkiekon pelaamisen yhteensovittamisen, joka on aiemmin ollut mahdollista lähinnä Yhdysvalloissa.

FCAA:n tilanne herättää kuitenkin kysymyksiä siitä, miten uudet urheilusarjat voivat toimia ja kehittyä, jos virallisia tukirakenteita ei ole olemassa tai ne ovat suljettuja. Samalla tapaus on oiva kilpailuoikeudellinen esimerkki siitä, miten urheilun sisäiset järjestelyt voivat saada kilpailuoikeudellista merkitystä, kun ne vaikuttavat suoraan toiminnan edellytyksiin ja markkinoille pääsemiseen.

Urheiluoikeus.fi on Skyline Legal -lakitoimiston ylläpitämä urheiluoikeuteen erikoistunut palvelu. Saat meiltä nopean ja asiantuntevan avun. Ota yhteyttä info@skylinelegal.fi.

Teksti: Venla Pietsalo (Linkedin)